Parikkalassa parannettiin yhteistyöllä asukkaiden turvallisuutta

Parikkalassa on kartoitettu kotihoidon asiakkaiden palovaroitintarve. Leijonat asentavat lahjoituksena saadut varoittimet talouksiin, joista sellainen puuttuu.

Palovaroitinten hankinta ja asennus on osa Kotona asumisen turvallisuus- eli KAT2 hanketta, jossa erilaiset alueen toimijat ovat yhdessä rakentaneet parempaa asumisturvallisuutta koteihin. Mukana on ollut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote, Etelä-Karjalan Pelastuslaitos ja Saimaan Ammattikorkeakoulu sekä useita järjestöjä, yrityksiä sekä asukkaita omaisineen ja läheisineen.

Hankkeen aikana on ideoitu ja kokeiltu erilaisia tapoja, joilla jokainen voi kantaa kortensa kekoon turvallisen kotona asumisen puolesta.

-Julkisten toimijoiden yhteistyöllä saadaan isoja muutoksia asukkaiden arkeen, mutta hankkeen aikana on huomattu, että jokainen voi parantaa turvallisuutta pienilläkin teoilla, sosiaali- ja terveysalan lehtori Sari Kokkonen Saimaan ammattikorkeakoulusta kertoo.

Eksoten valmiuskoordinaattori ja KAT 2-hankkeen projektipäällikkö Kristiina Kapulainen toivoo, että Parikkalan esimerkkiin tartuttaisiin laajemminkin Etelä-Karjalassa.

-Siinä on yksi keino, jolla voidaan parantaa kotona asumisen turvallisuutta.

Tarpeeseen tulevat

Palovaroittimien tarpeen nostivat Parikkalassa esille kotipalvelun edustajat, jotka ovat huomanneen puutteita ikäihmisten luona asioidessaan. Joissakin talouksissa palovaroitin on puuttunut kokonaan, se on vanhentunut tai määrä ei ole ollut asuinneliöihin ja -kerroksiin nähden riittävä. Palovaroittimet tulisi uusia ainakin kymmenen vuoden välein.

Lions Club Parikkalassa turvallisuusasiaa vei eteenpäin Eino Uimonen, joka on myös Parikkalan Sydänyhdistyksen puheenjohtaja. LC Parikkalan ohella asiasta innostui myös LähiTapiola Savo-Karjalan Parikkalan toimiston myyntipäällikkö Jouni Suppola.

-LähiTapiola on myös elämänturvayhtiö. Tällaisessa hankkeessa olemme mielellämme mukana.

LähiTapiola Savo-Karjalan toimitusjohtaja Asko Lammela korostaa ennaltaehkäisevän turvallisuustyön tärkeyttä. Palovaroittimet auttavat huomaamaan mahdollisen tulipalon ajoissa ja pelastamaan kenties ihmishenkiäkin

Vakuutusyhtiö osti 30 palovaroitinta, jotka leijonat asentavat kevään aikana paikoilleen. Yhtiö tilasi myös häkävaroittimia, joita palovaroittimien lisäksi asennetaan talouksiin, joissa on tulisija.

-Määrä on kartoituksen perusteella riittävä, KAT2-hankkeessa mukana oleva sairaanhoitaja Sanna-Kaisa Hyvönen Parikkalan kotihoidosta toteaa.

Hän on tyytyväinen, kun heidän huoleensa oitis tartuttiin.

-Palovaroitin on halpa henkivakuutus. Tarpeeseen tulevat.

LC Parikkalan presidentti Juho Svenn sanoo asennustyön sopivan erinomaisesti palvelujärjestön toimintaan. Leijonat auttavat mielellään oman paikkakuntansa avuntarvitsijoita. Kunnan pohjoispäässä asennusapuun pyydetään tarvittaessa LC Saaren leijonia.

Pakollinen joka kodissa

Palovaroitin on pakollinen turvallisuusvaruste joka kodissa, mutta palomestari Timo Uosukainen Etelä-Karjalan Pelastuslaitokselta toteaa puutteita vielä olevan. Lain mukaan huoneiston jokaisessa kerroksessa alkavaa 60 neliötä kohden on oltava yksi palovaroitin. Vastuu asennuksesta, toiminnasta ja oikeasta määrästä on huoneiston haltijalla.

-Omavalvonnassa palovaroittimien vakuutetaan usein olevan kunnossa, mutta pistotarkastukset ovat osoittaneet, ettei näin suinkaan aina ole.

Uosukainen pitääkin palovaroitinten lahjoitusta ja leijonien asennuskampanjaa tervetulleena apuna kohdetyhmälle, mutta tempauksella muistutetaan asian tärkeydestä kaikille muillekin.

Erittäin tärkeää on, että tulisijallisissa asunnoissa on sekä palo- että häkävaroitin – joko yhdessä tai erikseen.

-Vanhempi väki osaa kyllä tulisijat lämmittää, mutta muistin pettäessä pellit saatetaan laittaa liian aikaisin kiinni. Häkävaroitin reagoi pieneenkin häkämäärään.

Kuvassa: LC Parikkalan yhdyshenkilönä ollut Eino Uimonen (vas.), klubin presidentti Juho Svenn sekä LähiTapiola Savo-Karjalan hallituksen puheenjohtaja Eero Nykänen, Parikkalan toimiston myyntipäällikkö Jouni Suppola ja toimitusjohtaja Asko Lammela.

Teksti ja kuva: Raine Hämäläinen