Asumisturvallisuustesti

Testin avulla on tarkoitus kartoittaa asumisympäristö. Voit tehdä sen itse tai toisen puolesta. Taustatietoihin laitetaan ne tiedot kenen asunnosta testi tehdään. Testi kerää postinumerotietoa, jotta saadaan kokonaiskuvaa alueiden asumisturvallisuuden tasoista. Jos sinulla on huoli testin perusteella tai muuten omasta tai läheisesi turvallisuudesta, ota yhteyttä Etelä-Karjalan alueella Eksote/ensineuvo PUH. 053522370 MA-PE 9-15, isoapu.palvelukeskus@eksote.fi

Testi on alkuvaiheessa kohdennettu Etelä-Karjalan maakuntaan. Maakunnan ulkopuoliset voivat käyttää testiä, mutta tiedustelut pyydetään ohjaamaan oman alueensa toimijoihin.

Voit myös ladata ja tulostaa lomakkeen tästä.

Arvioitavan asukkaan taustatiedot
Tavaran määrä asunnon ulkopuolella
Tulipalo alkaa usein rakennuksen ulkopuolelta. Herkästi syttyvä materiaali muodostaa paloriskin ja siksi sen säilyttäminen on kiellettyä asunnon läheisyydessä. Herkästi syttyvää materiaalia ovat esimerkiksi halkopinot, veneet ja rakennusmateriaalit.
Liikkuminen piha-alueella
Piha-alueen liukkaat tai esteiset kulkuväylät aiheuttavat kaatumis- ja onnettomuusriskin. Turvallisessa pihapiirissä kulkuväylät ovat helppokulkuiset ja ne hiekoitetaan talvisin. Valaistus on riittävää. Tarvittaessa käytetään nastakenkiä.
Poistumisturvallisuus
Asunnon kaikista tiloista on päästävä poistumaan joka hetki esteettä. Poistuminen tulee olla mahdollista myös pimeässä ja ilman avaimen käyttämistä. Poistumisreittejä tulee olla vähintään kaksi omakoti- ja rivitaloissa. Kerrostaloissa toisena poistumisreittinä hyväksytään parveke. Tulipalossa poistumiseen on aikaa vain muutama minuutti. Esteettömän poistumisen varmistaminen pelastaa ihmishenkiä ja pienentää loukkaantumisriskiä.
4. Tavaran määrä asunnossa
Asunnossa oleva suuri tavaramäärä lisää tulipalon syttymisen sekä kaatumistapaturmien ja liukastumisen riskiä. Erityisen vaarallista on herkästi syttyvän materiaalin kasaantuminen kotiin (esimerkiksi pahvit, sanomalehdet, vaatteet, patjat ja tyynyt).

Tarkista huone kerrallaan asuntoon kuuluvat tilat, esimerkiksi:
• keittiö
• olohuone
• makuuhuone
• sauna
• Pannuhuone/tekninen tila
• Varasto
• Muut tilat
Tulen käsittely
Suurin osa asuntopaloista liittyy avotulen, tulisijojen ja sähkölaitteiden käyttövirheisiin, huolimattomaan tupakointiin, runsaaseen alkoholin käyttöön tai keittiöaskareisiin.
Sähkölaitteiden toimivuus ja käyttäminen
Suomessa syttyy vuosittain yli tuhat rakennuspaloa, joiden aiheuttajana on sähkö. Yleensä sähköpalo oireilee ennakkoon ja kytee jonkin aikaa ennen syttymistään. Tulipaloa voi edeltää sähkölaitteen epätavallinen toiminta (esimerkiksi pesukoneen ohjelman toistuva keskeytyminen, valaisimesta kuuluva hurina, laitteesta kuuluvat epämääräiset äänet, tummentumat tai paha haju.) Myös valojen vilkkuminen tai himmeneminen ovat merkkejä siitä, että sähkölaitteiston toiminnassa kaikki ei ole kunnossa.
Sähkölaitteeseen joutunut vierasesine, pöly tai kosteus voivat aiheuttaa tulipalon. Sähkölaitteet (esimerkiksi jääkaappi, pakastin ja pesukoneet) sekä niiden taustat tulee tarkistaa ja puhdistaa säännöllisesti.
Muut turvallisuuteen vaikuttavat asiat
Asunnossa tulee olla vähintään yksi toimintakuntoinen palovaroitin jokaisen asuinkerroksen alkavaa 60m² kohti. Paras turvallisuus saavutetaan, kun palovaroitin on asennettu keskelle kattoa kodin jokaiseen huoneeseen (paitsi keittiöön ja pesutiloihin). Varoittimen sijoituksessa noudatetaan valmistajan antamia ohjeita.

Palovaroitin tarkastetaan painamalla varoittimen kannessa olevaa testinappia noin viiden sekunnin ajan. Toimiva palovaroitin antaa tällöin hälytysäänen. Hälytysääni loppuu, kun testinappi vapautetaan. Kun hankit varoittimen, merkitse esimerkiksi tussilla varoittimen taakse hankintapäivä. Mikäli palovaroitin on yli 10 v vanha, se suositellaan korvattavaksi uudella. Varmista, että asukas kuulee palovaroittimen äänen.
Puutteellinen tai huonosti näkyvä talon numerointi voi hätätilanteessa hidastaa merkittävästi avun (esimerkiksi ambulanssin tai paloautojen) perille pääsyä. Talon numerointi tulee olla selvästi näkyvissä myös pimeällä. Myös asuntojen numerot tulee olla selvästi nähtävissä.
Turvalaitteita ja muita apuvälineitä suositellaan otettavaksi käyttöön silloin, kun päivittäisissä toiminnoissa tarvitaan tukea.

Turvalaitteita ovat esimerkiksi
• turvapuhelin tai turvaranneke, jonka kautta saa hälytettyä apua
• liesivahti, joka pitää huolen siitä että hellan levyt eivät jää tarpeettomasti päälle
• ajastettu kahvinkeitin, joka sammuttaa automaattisesti keittimen tietyn ajan kuluessa ja
• muistuttava lääkeannostelija
Muistisairaudet ja toimintakyvyn puutteet voivat vaikeuttaa avun hälyttämistä. Avun hälyttäminen edellyttää yleensä sitä, että puhelin on saatavilla ja sitä osaa käyttää. Puhelimen lisäksi tukena voi olla myös muita turvalaitteita, kuten turvapuhelimia ja – rannekkeita.
Asunnon kaikista tiloista on päästävä poistumaan joka hetki esteettä. Poistuminen tulee olla mahdollista myös pimeässä ja ilman avaimen käyttämistä. Poistumiseen vaikuttaa myös asukkaan toimintakyky.
Lähiympäristön tuki ja erilaiset palvelut voivat olla merkittävässä osassa arjen selviytymisessä ja turvallisuudessa.

Kenen kaikkien käynneistä asukkaan turvallisuus ja hyvinvointi on riippuvainen? Keitä kotona käy huolehtimassa tai tuottamassa palveluita, joiden avulla kotona asuminen mahdollistuu? Ovatko tukiverkosto ja palvelut riittäviä?
Esimerkiksi
• Omaiset
• Eksote (kotihoito)
• Yksityinen palvelutuottaja (esimerkiksi siivouspalvelu, taksipalvelu, hoivapalvelu…)
• Järjestö
• Seurakunta
• Naapurit tai muut läheiset
• Muu toimija
Asukkaan arjen pärjääminen ja turvallisuus voivat heikentyä merkittävästi häiriötilanteessa, esimerkiksi laajan sähkökatkon tai myrskyn seurauksena. Häiriötilanteessa arjen palvelut saattavat myöhästyä tai jäävät kokonaan puuttumaan.
Asumisterveys
Asumisterveyteen kuuluvat wc- ja käymäläasiat. Näiden hoitaminen voi vaikeutua, kun arki ei enää suju totutulla tavalla. Hyvät wc- ja käymäläolosuhteet mahdollistavat arjen toimivuuden ja turvallisuuden.
Asumisterveyteen kuuluvat myös hyvät ja turvalliset peseytymismahdollisuudet.
Myös puhdas talousvesi on osa asumisterveyttä. Puhdasta ja terveellistä vettä tulee olla helposti saatavilla juomiseen ja mahdolliseen ruoanlaittoon.
Asunnon siivous vaikuttaa sekä turvallisuuteen että viihtyvyyteen. Siistissä asunnossa kulkeminen on helppoa ja onnettomuus- ja terveysriskit pienenevät. Siistissä asunnossa myös mieli pysyy virkeänä.
Hyvään ja turvalliseen asumiseen kuuluu riittävän lämmin asunto. Jos käytössä on puulämmitys, puiden kantaminen ja asunnon lämmittäminen tulee onnistua turvallisesti.