Kotona asumisen turvallisuuden (KAT) edistäminen on osa Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisypalveluiden lakisääteistä toimintaa. Pelastustoimessa kotona asumisen turvallisuuden tukemisella tähdätään kodeissa ja kotiympäristöissä tapahtuvien onnettomuuksien ja vahinkojen määrän vähentämiseen sekä yhteiskunnan, yhteisöjen ja yksilöiden kriisinsietokyvyn parantamiseen. Pelastustoimi on kansallisesti yksi luotetuimmista viranomaistahoista, ja tätä luottamusta halutaan myös jatkossa ylläpitää.
Korona-pandemia on aiheuttanut haasteita KAT-toimijaverkoston toiminnalle viime vuosina. Verkostoa on kuitenkin ylläpidetty aktiivisesti luentojen, koulutusten ja torikiertueiden muodossa ja viimeisimpänä järjestämällä turvallisuuswebinaareja. Webinaarit ovat osoittautuneet erinomaiseksi tavaksi jakaa ajankohtaista kotona asumisen turvallisuuteen ja ikääntymiseen linkittyvää tietoa kaikille kiinnostuneille. Tilaisuuksien avulla on myös koottu KAT-verkostoa jälleen saman Teams-pöydän ääreen. Puheenvuoroista ja keskusteluista nousi esille lukuisia ajatuksia, jotka kuvaavat KAT-kehittämisen ajankohtaisia ilmiöitä.
Kenties olennaisinta kotona asumisen turvallisuuden edistämisessä on yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen parantaminen. Tietopohjaa ja taitoja kehittämällä jokaisella meistä on paremmat valmiudet pitää huolta kodistaan ja sen lähiympäristöstä sekä varautua yllättäviin häiriötilanteisiin. KAT-verkkosivujen asumisturvallisuustestin avulla kuka tahansa pystyy arvioimaan kotinsa turvallisuutta. Havaittuja turvallisuuspuutteita voidaan konkreettisesti ratkaista ikääntyvien osalta esimerkiksi Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonta-palvelulla. Kodin muutostöihin ja korjauksiin on tärkeää varautua ennakolta, kuten moniin muihinkin muutoksiin ikääntyessä. Toimintakyvyn heikentyessä myös kyky huolehtia omasta kodista voi huonontua. Tällaisessa tilanteessa niin avun pyytämisen kuin avun tarjoamisen merkitys korostuu.
Ikääntyneiden kotona asuminen on etenkin Etelä-Karjalassa erittäin korkealla tasolla, kuten myös ikääntyneiden asukkaiden määrä väestössä. Ikäystävällisten asuinympäristöjen ja uudenlaisten asumisratkaisujen kehittäminen vastaa tähän ilmiöön. Projektipäällikkö Kirsi Koskelainen Eksotesta kertoi huhtikuun webinaarissa, että Ympäristöministeriön rahoittamia hankkeita on toteutettu Savitaipaleella ja toteutetaan parhaillaan Taipalsaarella ja Ruokolahdella. Ikäystävällisyyttä tuleekin aina pohtia paikallisesti, alueen ominaispiirteet huomioiden. Paikallisilla asukaskyselyillä saadaan asukkaiden äänet kuuluviin ja alueen merkittävimmät turvallisuustarpeet esille. Erityisesti maaseutujen kylissä korostuu arjen pienien tekojen merkitys ikäystävällisyyden ja turvallisen asumisen parantamisessa. Pieniin tekoihin voi lukeutua esimerkiksi naapuriavun tarjoaminen tai kylän turvallisuusvastaavan nimeäminen, kuten kyläasiamies Mervi Lintunen asiaa valaisi.
Kyläturvallisuuden merkitys korostuu myös varautumisen näkökulmasta. Varautuminen on paitsi viranomaisten vastuulla myös yksittäisten kotitalouksien vastuulla. Viime aikoina mediassa ja tiedotusvälineissä on noussut esille varautumisen 72h konsepti, joka korostaa nimenomaan yksilöiden pienten valintojen merkitystä varautumisessa. Vastatakseen kansalaisten lisääntyneeseen kiinnostukseen varautumisen aiheissa, Etelä-Karjalan pelastuslaitos on järjestänyt yhdessä Kaakkois-Suomen Pelastusalan liitto ry:n kanssa asuinkiinteistöjen turvallisuuskursseja ja väestönsuojanhoitajan kursseja. Varautumisen teemat kiinnostavat tällä hetkellä paljon ihmisiä, mikä tulee entisestään lisäämään yhteiskuntamme kriisinsietokykyä.
Kriisien aika on osoittanut, että Suomessa viranomaisten varautuminen on hyvällä tasolla. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa on monia verkostoja ja toimintamalleja, jotka varmistavat viranomaisten sujuvan toiminnan tilanteessa kuin tilanteessa. Näistä esimerkkeinä voidaan mainita EKTURVA-verkosto ja alueellinen valmiuskeskustoiminta, joita Eksoten Kati Loisa esitteli viimeisimmässä webinaarissa. EKTURVA on laaja viranomaisten ja järjestöjen verkosto, joka koordinoi kokonaisturvallisuutta ja toimii osapuolten tiedonvaihtofoorumina Etelä-Karjalassa. Alueellinen valmiuskeskustoiminta puolestaan on sote-vetoinen toimintamalli, jolla varmistetaan apu ja tuki kansalaisille pitkittyneessä häiriötilanteessa. Kumpikin konsepti pitää sisällään eri toimijoiden selkeät vastuut ja roolit häiriötilanteiden varalle.
Kotona asumisen turvallisuuteen ja kansalaisten turvallisuuden tunteeseen voidaan siis vaikuttaa hyvin monenlaisin keinoin. Tärkeintä on kuitenkin yhteistyö. Kotien turvallisuus on meidän kaikkien asia. Loppuun vielä muutama helppo vinkki kodin turvallisuuden parantamiseen.
- Varmista, että viranomaiset löytävät sujuvasti kotiisi hätätilanteessa
- Pidä huoli kotisi siisteydestä
- Varmista, että kaikki kodissasi käyttävät tulisijoja ja sähkölaitteita asianmukaisesti
- Tarkista, että kotonasi on toimiva palovaroitin
Kirjoittajana turvallisuussuunnittelija Vilma Kosonen Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.
Tekstissä on hyödynnetty webinaarien puhujien asiantuntemusta ja esityksiä.