KAT -hankkeen tavoitteena vuonna 2016 oli tehdä nykytilanteesta esiselvitys, jossa kuvataan millaisena kotona asumisen turvallisuus näyttäytyy Eksoten ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen yhteisen näkymän, toimenpiteiden kohdentamisen ja toiminnan kehittämisen tueksi, jotta oikeanlaisia päätöksiä voidaan toteuttaa iäkkäidemme parhaaksi Etelä-Karjalassa. Hankkeen painopiste oli keskittyä kokonaisuuksiin ennalta estämisen fokuksesta kotona asumisen turvallisuusnäkymässä, joihin toimenpiteitä tulisi kohdentaa.
Esiselvitys koostui tehdyistä kartoituksista, 48 kotikäynnistä, haastatteluista, seminaarista, testauksesta sekä kerättyjen aineistojen näkymistä sekä tavasta toteuttaa esiselvitystä. KAT -hankkeen ohjausryhmän jäsenet olivat Eksote: kehitysjohtaja, hoivajohtaja, toimintayksikön esimies, ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö, laatu- ja potilasturvallisuuspäällikkö ja lakimies. Etelä-Karjalan pelastuslaitos: Pelastusjohtaja ja riskienhallintapäällikkö. Lappeenrannan teknillinen Yliopisto: tutkijaopettaja. Saimaan ammattikorkeakoulu: tutkimuspäällikkö.
Vuoden 2015 aikana tehtiin taustakartoitusta Eksoten ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen kanssa. Saatuja tuloksia hyödynnettiin vuoden 2016 pohjatietona. Ensimmäisiä yhteydenottoja ja tapaamisia järjestettiin teemaan liittyen jo vuoden 2014 kuluessa organisaatioiden kesken. Hankkeen esiselvityksen aikana vuonna 2016 keväällä yhtenä kokonaisuuden ymmärrystä lisäävänä keinona on tehty 48 kotikäyntiä, joissa havainnoitu nykyisiä organisaatioiden (Eksote ja EKPela) toimintamalleja ja keinoja arvioida ja korjata asukkaan kodin ja oman turvallisuuden tilannetta sekä ennalta estävästä että korjaavasta näkökulmasta käsin. Toiminnan pääpaino on ollut pelastuslaitoksen IV riskialueella luokittelun mukaisesti Lappeenrannassa ja Rautjärvellä.
Hanketta on tarkasteltu kolmen skenaarion kautta: tapaturmat, tulipalot ja sähkönjakeluhäiriöt. Kolme skenaariota on nostettu kokonaisuuksiksi, joihin tulee miettiä ennalta estämisen painopisteestä asioita, joilla vältyttäisiin joko yksittäisistä toimintakyvyn alenemiseen johtavista tilanteista, henkilövahingoilta asuinrakennuspaloissa sekä saataisiin toimintavarmuutta, toimintamalleja sekä verkoston yhteen pelaamista asukkaiden koteihin mahdollisten pitkittyneiden häiriötilanteiden varalle esimerkiksi pitkään jatkuvassa sähkönjakeluhäiriössä. Nämä kolme teemaa ovat valikoituneet siksi, että niiden avulla asioita voidaan tarkastella kokonaisuutta sekä yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoilta aina yksittäisen tapaturman hoidosta häiriötilanteista selviytymiseen ja palautumiseen.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen näkökulmasta maakunnan alueella on tapahtunut riskiperusteisen toiminnan kohdentamisessa suuri muutos. Aiemmin toimintakyvyltään huonokuntoisemmat ovat olleet laitosympäristöissä, joissa laki ja velvoitteet ovat olleet osa turvallisuuden kokonaisuutta. Nykytilanteessa toimintakyvyltään alentuneet iäkkäät asuvat omissa kodeissaan ympäri maakuntaa hyvinkin kaukana erilaisten palveluiden piiristä eikä tilannekuva tilanteesta ole selkeä. Iso osa iäkkäitä asuu alueella, jonne pelastuslaitoksen IV riskialueen luokituksen mukaisesti esimerkiksi pelastustoiminnan saaminen kohteeseen voi viedä pitkänkin aikaa.
Skenaarioiden hahmottamiseksi ja tietojen saamiseksi on tavattu Lappeenrannan Energia Oy, Parikkalan Valo Oy sekä Imatran Seudun Sähkö Oy käyttöpäälliköitä. Heidän kanssaan hahmoteltiin isoa kuvaa kotona asumisen turvallisuusnäkökulmasta suhteessa sähkön saannin tärkeyteen harva-alue viitekehyksestä. Energiayhtiöt tuottivat keskeytystilastoja viidenvuoden ajalta Lappeenrannan ja Rautjärven harva-alueilta Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen riskiluokka määritelmällä. Tilastoista luotiin havainne kuva, sitä, miten Lappeenrannan vuoden 2015 sähkönjakelun keskeytystietoa voidaan hyödyntää. Sähköön liittyvän aineiston analysointi on hyvin moniulotteista ja jotta sen syvällisempää ja analyyttisemmän kokonaisuuden työstämistä voidaan aloittaa, tulee siihen kohdentaa enemmän resursseja. Esiselvityksen yksi löydös on se, että tätä kokonaisuutta tulee edelleen työstää ja ottaa osaksi kokonaiskuvan suunnittelua tueksi, jotta pienempiä sekä pitkäkestoisempia sähkönjakeluhäiriöitä voidaan asukkaan näkökulmasta minimoida riskien toteutumisen painopisteestä. Tähän tulee kytkeä myös mallia, miten ennakoivaa tietoa, kuten sääennusteiden tuottamia varoituksia huomioidaan varautumisen näkökulmasta suhteessa toimijaverkoston toimintaan että asukkaan selviytymiseen omassa kodissaan.
Tulipalojen ennustemallin havainne kuvaan tietoja saatiin Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen Pronto järjestelmästä Etelä-Karjalasta viidenvuoden ajanjaksolta valmiiksi määritellyillä muuttujilla, joita olivat arvio tulipalon pääasiallisesta aiheuttajasta, arvio tulipalon syttymissyystä, palokuolemat ensitiedon mukaan ikäluokittain, palokuolemat sukupuolen ja ikäluokkien mukaan, palokuolemat huonetiloittain, rakennuspalot ja palovaarat kellonajallisesti, tulipalojen syttymistilat, syttymishuoneiston tyyppi kellonajan mukaan sekä onnettomuustyyppi kellonajallisesti.
Tapaturmien tietoa kerättiin Eksoten hinnaston kautta, mikä arvio ensimmäisen vuorokauden hinnasta syntyy iäkkään savualtistuksesta tai iäkkään kaatumisesta kotona. Tiedon keräämisen varmistamisessa haastateltiin Eksoten henkilöstöä. Keskusteluja hankkeen aikana on käyty myös Eksoten potilasturvallisuuspäällikön kanssa Haipro (uhka- ja vaaratilanne) – ilmoituksien merkityksestä. Eksotessa tulee tulevaisuudessa panostaa poikkeamatietomenettelyn parantamiseen, koska poikkeamatietojen ilmoittamiskäytännön kokonaisuuden saaminen positiiviseksi parantaa sekä yksittäisen työntekijän arkea että organisaation riskienhallintaa ja oppimista tilanteista. Kun asioihin paneudutaan yhdessä työyhteisönä tai organisaationa ennakointivalmius paranee ja jokaisen yksittäisen asukkaan tilanne voi parantua merkittävästi. Kuva auttaa eri tasoissa toimintojen suunnittelussa, kohdentamisessa sekä osaamistarpeiden esille tuomisessa yhteistoiminnassa verkoston kanssa asukasta keskiössä pitämällä ja kohdentamalla toimenpiteitä asukasta varten.
Esimerkiksi miten Eksoten kotihoito voi helmikuussa olla tietoinen suuressa riskissä olevien asiakkaiden kanssa, jotka eivät saa pakkasen aikaan sähköä asuntoonsa. Miten kotihoito tai muut pääsevät asukkaan luokse, jos esimerkiksi myrsky on aiheuttanut häiriötilanteen alueelle? Millaisia riippuvuuksia asiakkaalla on suhteessa sähköön ja mitä seurausvaikutuksia kahden vuorokauden mittaisena se aiheuttaa kovalla pakkasella asukkaan selviytymiseen kotona? Millaisia vaikutuksia sähkökatkoksilla on esimerkiksi kahden tunnin aikana sähkölukkojen toimintavarmuuteen? Millaisia akun kestävyyksiä terveysteknologia laitteilla on?
Miten voimme etukäteen poistaa riskejä asukkaiden kodeissa syttymien riskien näkökulmasta, jos ennakkoon tiedämme, että paloja tapahtuu keittiöissä ja saunoissa? Miten iäkkäät ja heidän toimintakyky vaikuttaa syttymiin tai alkusammutukseen, joko inhimillisestä toimintakyvystä johtuen tai ymmärtämättömyydestä reagoida asioihin? Miten poistuminen asunnosta voidaan varmistaa tai miten asukas saa lisäaikaa poistumiseen palon syttyessä? Millainen on toimijaverkoston yhteiskäsitys siitä, mitkä olisivat kriittisiä kohteita saada apua pikaisesti paikalle? Ohjaako toimintaamme 15
häiriötilanteen hoitaminen vai ennalta estäminen? Kun iäkäs kaatuu kotonaan, voimme suuntaa antavaa laskelmaa tehdä siitä, millaisia kustannuksia syntyy ensimmäisen vuorokauden aikana.
Kokonaisuuden perusteluna olisi se, että valmennettaisiin mm. kotihoitoa ja palvelutarpeen arviointia sillä, miten tämänkaltaisessa häiriötilanteessa toimitaan. Tavoite olisi lisätä ymmärrystä, osaamista ja yhteistoimintaa. Tärkeää olisi myös miettiä sitä mikä merkitys informaatiolla ja sen kululla on mm. resurssien kohdentamisessa ja toimenpiteiden tuottamisessa. Tulos olisi se, että syntyy yhteinen käsitys siitä, mistä tilanteessa on kysymys ja millaisia asioita tulee kehittää ja parantaa. Lisäksi kokonaisuus tällä tavalla opastamalla ja harjoituttamalla olisi kaikkein edullisinta, jos kustannuksia mietitään kokonaisuudessaan. Tämän pohjalta työntekijöiden avuksi voitaisiin luoda esimerkiksi toimintakortit ohjeistamaan tilannetta.
Eksote, projektipäällikkö Kristiina Kapulainen, kristiina.kapulainen@eksote.fi, puh 040 651 1791
